Media-analyysi Instagram

Tarkastelen tehtävää Instagram profiilieni kanssa. Olen erotellut itselleni työprofiilin ja henkilökohtaisenprofiilin. Yksityisen profiilin olen luonut noin 10 vuotta sitten, kun instagram alkoi yleistyä ja suurimmalla osalla kavereistakin se jo oli. Työprofiilini olen luonut vasta vuonna 2021 tarpeen vaatiessa sitä. Aiemmin työprofiilia en ole tarvinnut, kun aiemmilla työpaikoilla on ollut kaikille työntekijöille yhteinen profiili. Toimin vs. digi- ja osallisuus nuorisotyöntekijänä, jolloin yleistä tiliä ei ollut. Instagram on kuitenkin tärkeä alusta nuorten kanssa työtä tehdessä ja yhteistyökumppaneiden toimintaa seuratessa. En halua yksityistililläni seurata työhön liittyviä tilejä, jotta työ ja vapaa-aika erottuisivat paremmin. 

Henkilökohtainenprofiilini on nimimerkillä, eikä minua löydä Instagramista hakemalla nimeäni. Henkilökohtainenprofiilini on myös yksityinen, ja se näkyy vain seuraajilleni. Seuraajikseni hyväksyn henkilöitä, jotka tunnen ja joille minun on luontevaa jakaa elämääni. Mukana on lapsuuden kavereita, entisiä työkavereita, nykyisiä työkavereita ja ystäviäni. Olen myös säännöllisesti karsinut seuraajiani, jos koen että en halua jakaa elämääni heille. 

Työprofiilini löytyy nimelläni, ja sinne olen kirjannut, kenen työnantajan palveluksessa olen. Profiilin olen luonut vasta loppuvuodesta 2021, aiemmin minulla ei ole ollut tarvetta henkilökohtaiselle työprofiilille. Olen käyttänyt vain yksikkökohtaisia tai työpaikan yhteisiä tilejä. Olen ajatellut jättäväni profiilin elämään työsuhteen päätyttyä. En vielä tiedä miten tulee toimimaan profiili, joka toimii työprofiilina, mutta työpaikka vaihtuu. Otan asian kuitenkin mielenkiintoisena kokeiluna ja katson mitä saan aikaiseksi. Työprofiili voisi toimia tietynlaisena osaamisen näyttönä jatkossa. 

Brandaa itsesi verkossa teoksessa on erittäin hyviä näkökulmia vapaa-ajan ja työ- minän erotteluun. Ja tunnistan itseni ja pohdintani monesta kohdasta. Kuinka erotella työ ja vapaa-aika minä somessa? Tekstiä lukiessa huomioni kiinnittyy kohtan, jossa puhutaan ammatillisen henkilöbrändin luomisesta. Mietin työprofiiliani Instagramissa. Monet kohdat sopivat ammatilliseen henkilöbrändiin. Tunnistan itsessäni motiivit sekä epäröimisen syyt. Samalla kun haluan luoda uraa, tulla oman alani asiantuntijaksi ja saada tunnistusta siitä, pelottaa minua julkisuus ja kuvien julkaiseminen koko maailmalle. En kuitenkaan pelkää negatiivisuutta, ajan puutetta tai muita asioita joista teoksessa puhutaan. Enemmän minua kiehtoo uralla eteneminen, uusien työmahdollisuuksien luominen, verkostoituminen ja ajantasalla pysyminen. (Aalto, T 2010, 28.)

Elämänjulkaisija

Jaakko Lyytisen kirjoituksessa Helsingin sanomissa Sari Östramin mukaan ihmisistä on tullut Facebookin kautta elämänjulkaisijoita, eli jaamme julkaisemalla elämäämme verkossa. Elämänjulkaisijat voidaan jakaa Östramin mukaan kolmeen vaiheeseen. Olen näistä vaiheista kolmannessa, eli syväjakamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ajattelen monesti erinäisistä asioista kuinka hyvän somepäivityksen niistä saisi.(Lyytinen J, 2017.) Harrastan myös valokuvaamista ja kuvien jakaminen Instagramissa on oleellinen osa kuvaamistani. 

Olen luonut Instagramiin stoori osioon läheiset kaverit ryhmän, jonne julkaisen pitkin päivää, milloin mitäkin. Joskus asiat ovat yhdentekeviä, arkisia ja monet varmasti vilkaisevat niitä vain nopeasti. Joskus jaan jotakin syvällisempää, henkilökohtaisempaa tai itselle tärkeää asiaa. Minusta on ihanaa, että nykyisin pystyy jakamaan sisältöä vain läheisille ihmisille, ilman että täytyisi karsia seuraajista ne lapsuuden kaverit tai muut. Olen kuitenkin huomannut, että odotan julkaisuja enemmän, sitä että joku ystävistäni kommentoi yksityisiä stoorejani. Hauska video, jossa koirani syö spagettia ei tunnukaan enää niin hauskalta, jos kukaan ei reagoi siihen. 

Olen huomannut itsessäni myös sen, että reagoin muiden ihmisten stooreihin aina kun ne luovat minussa jonkun rektion. Eräänä päivänä entinen opiskelukaverini oli jakanut lempi joulubiisinsä, joka voi jakaa mielipiteitä. Hän oli kirjoittanut tekstiksi ”Paras joulubiisi, sanokaa mitä sanotte” Mielestäni kappale on ehdottomasti yksi joulun kovimmista bängereistä, joten reagoin kuvaan liekki emojilla. Opiskelukaveri tykkäsi viestistäni. Haluni reagoida muiden päivityksiin tulee siitä, että itselle tulee hyvämieli, kun muut reagoivat omiin juttuihini. Näin sosiaalinen media muuttuu vuorovaikutukselliseksi ja mielekkääksi. Miksi kukaan postaisi ikinä mitään, jos kukaan ei koskaan tykkää, kommentoi tai reagoi päivityksiin.

Suvi Uski puhuu blogissaan profiilityöstä, eli siitä miten profiloimme itseämme sosiaalisessa mediassa. Saatamme tuottaa sisältöä monelle eri ryhmälle samanaikaisesti, joiden kanssa meillä on erilaiset roolit. On työminä, kotiminä, kaveriminä, lapsuudenminä, entinen työkaveriminä, jumppaminä ja opiskeluminä. Paljon erilaisia rooleja, joissa käyttäydymme eri tavalla. (Uski, S.) Itse henkilökohtaisesti en ole koskaan kokenut tätä ongelmana. Nuorempana kun vielä julkaisin Facebookiin päivityksiä, ymmärsivät suurin osa aikuisista niiden olevan nuorille suunnattuja ja nuorten omia juttuja, eivätkä kommentoineet. Yksi läheinen aikuinen tätä ei ymmärtänyt, joten estin häneltä päivityksieni näkemisen. Jälkeenpäin ajateltuna naurattaa, mutta silloin oli maailman nolointa, että joku aikuinen kommentoi päivityksiä. Instagramissa kommentointi on ollut oman kokemukseni mukaan aina vähäisempää, vuorovaikutus tapahtuu enemmän yksityisviesteillä. 

Nyt kuitenkin mietin asiaa tarkemmin ja tajuan, että julkaisen kuvia loppupeleissä aika harvoin. Ehkä siitä syystä, että en halua kaikkia kuvia jakaa kaikille? Monet ovat luoneet yksityisen Instagram tilin jossa voi huoletta jakaa kuvia seuraajista riippumatta. Tähän en ole itse lähtenyt. Pidän sitten diashown kavereille kun näemme.

Olen tietoisesti lopettanut ihmisten seuraamisen, jos heidän tuottama sisältö ei tuota minulle mielihyvää. Liika uutisointi ja tiedonsaanti kuormittaa minua selkeästi, ja aiheuttaa ahdistusta. Esimerkkinä nyt maailmalla vallitseva tilanne. Haluan että sosiaalinen mediani olisi se alusta, jossa voisin rentoutua ja saada hyvää mieltä itselleni sekä muille. Julkaisen sellaista sisältöä ja siinä laajuudessa mitä itsekin muilta toivoisin. En jaksa katsoa liian pitkiä videoita tai esimerkiksi stooreja, joten pyrin välttämään liian pitkien julkaisujen tekemistä. 

Olen tyytyväinen sosiaalisen median käyttööni. Pidän siellä suht matalaa profiilia, joten en ole tietoisesti ainakaan aiheuttanut kuohuntaa. Minun ei tarvitse miettiä "olisiko pitänyt jättää tämä julkaisematta?"  En yritä kiillottaa kuvaa elämästäni, enkä halua kenenkään olevan minulle kateellinen tai haluavansa elää samanlaista elämää kuin minä. Mutta siltikin mietin joskus liian tarkkaan kuvia joita julkaisen, onko siinä kaikki täydellisesti? Ja joskus taas teen tietoisesti sen, että vaikka huomaan kuvassa jonkun "virheen" julkaisen sen silti.
Täydellisyyttä en ajattele ollenkaan, kun julkaisen läheisille ystävilleni jotakin. Silloin menen hyvin vahvasti fiilispohjalla. Varmasti syystäkin, voin olla läheisteni kanssa sellainen kuin olen eikä minun tarvitse miettiä rooleja joissa olen. 

Lähteet:

Uski, S. Sometohtori Suvi Uski. Profile work/Profiilityö. WWW-sivusto. Saatavissa: http://www.suviuski.com/profile-work--profiilityouml.html  [viitattu [10.12.2021]

Lyytinen, J. 2017. Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”. Helsingin sanomat. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005180023.html [viitattu: 12.12.2021]

Aalto, T., Uusisaari M Y. 2010. Löydy-Brändää itsesi verkossa. PDF-dokumentti Hansaprint, Vantaa 2011. BTJ Finland Oy. Helsinki. Saatavissa: https://www.slideshare.net/Tuija/loydy-brandaa-itsesiverkossa-koko-kirja [viitattu: 10.12.2021]