Mediasuhde

Minun mediamaisemani

Mediamaisemaani vaikuttaa paljon lähipiirini käyttämät mediat. Tuskin käyttäisin Instagramia, jos siellä en voisi seurata tuttujani ollenkaan. Tärkeää minulle median käytössä on se, millainen olo minulle siitä tulee ja käytän sitä pääasiassa inspiroitumiseen sekä hyvän olon tuottamiseen.  Olen karsinut esimerkiksi Instagramista sellaiset henkilöt ja vaikuttajat pois, jotka eivät tuota minulle hyvää oloa. Olen myös tarkoituksella jättänyt esimerkiksi uutisten lukemisen vähemmälle koronan aikana. Koronan ollessa pahimmillaan jatkuva tilastointi ja uusien variaatioiden leviämisestä uutisointi vain ahdisti. Tiesin oleellisen, joten ylimääräinen tieto oli karsittava. Näin toimin aina, kun huomaan että joku asia mediassa ahdistaa tai aiheuttaa mielipahaa. Seuraan sellaisia medioita, jotka tuottavat minulle hyvää oloa ja saavat nauramaan. Se on mielestäni tärkeintä. Sama periaate pätee ohjelmiin, joita seuraan. En ikinä halua katsoa kauhu elokuvia koska ne ahdistavat. Miksi tekisin itselleni ahdistuneen olon tahallaan? Ennemmin katson sarjan tai elokuvan, joka saa minut nauramaan ja hyvälle tuulelle. Jännittävät sarjat ovat asia erikseen, niistä tulee jännittynyt olo, joka on ihan mukavaa silloin tällöin, eikä lainkaan ahdistavaa.

Digitaalisuus näkyy median käytössäni erittäin vahvasti. Käytän mediaa hyvin tasaisesti pitkin päivää, vähiten kuitenkin virka-ajan puitteissa. Mediaa käytän kuitenkin myös työni puolesta, joten töissäkään medialta ei vältytä. Eniten käytän eri medioita iltaisin.

Media, perhe ja tilastoihin perustuvaa pohdintaa

Verrattuna mieheeni käytän vähemmän aikaa median parissa, kuitenkin käytän huomattavasti laajemmin ja monipuolisemmin kaikkea. Hän ei ikinä lue lehtiä ja hyvin harvoin katsoo televisiota. Hän ei käytä sosiaalista mediaa mutta seuraa nettilehtiä huomattavasti minua enemmän.

Tilastoihin kun vertaan meitä molempia, olemme hyvin samanlaisia median käyttäjiä kuin muutkin ryhmämme edustajat.  Tilastokeskuksen mukaan naiset käyttävät keskimäärin 401minuuttia vuorokaudesta sähköisisten viestimien parissa, kun taas miehet käyttävät 445minuuttia vuorokaudessa. 15-24vuotiaat käyttävät keskimäärin 461minuuttia vuorokaudessa sähköisten viestimien parissa. (Tilastokeskus 2019.) Tämä pitää meidänkin taloudessamme varmasti hyvin paikkansa. Puhelimeni mukaan 7.6. käytin aikaa puhelimella noin 300minuutin ajan, mutta kun tähän lisätään tietokoneella vietetty aika ja muu, nousee aika varmasti lähemmäs 400 minuuttia.

Mediakasvatus

Mielestäni kaiken ikäiset tarvitsevat mediakasvatusta. Varsinkin kun media muuttuu koko ajan ja valtavaa vauhtia. Kasvamme yksilöinä jatkuvasti, joten on tärkeää myös kasvaa mediataitojen tai tiedon osalta. Media on läsnä arjessamme vahvemmin kuin koskaan. Laitteiden käyttöä on lisätty runsaasti viimevuosina esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla kuten vapaa-ajallakin. (Vesterinen 2006, 153.) Voisin väittää, että koronan vallattua maailma, laitteiden ja median käyttö on kasvanut erittäin runsaasti. Mediataitoja täytyy jatkuvasti ylläpitää ja kehittää. Aivot toimivat use it or lose it menetelmällä, eli jos et jotakin taitoa käytä, et enää osaa sitä jonkin ajan kuluttua. Virikkeellisen toiminnan lisääminen ehkäisee myös muistisairauksia. (Metsäheimo 2013, 18).

Jos ajattelen asiaa ikäisteni, eli parikymppisten näkökulmasta, koen mediakasvatuksen olevan tärkeässä asemassa. Olemme pian siinä iässä, että saamme omia lapsia ja perhettä. Olisi hyvä osata käyttää mediaa kriittisesti, luovasti ja itsensä kehittämiseen, niin että osaisimme kasvattaa myös jälkikasvumme toimimaan mediassa mallikkaasti. Olemme myös sitä ikäluokkaa, joka ottaa vaikutteita mediasta hyvin vahvasti. Pitäisi opetella riisumaan vaaleanpunaiset lasit lukiessa. Esimerkiksi Instagramissa päivitetään viimeisen päälle kiilloteltuja kuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta. Monet ottavat paineita seuraajista, tykkääjistä sekä kuvien päivittämisestä. Tässä asiassa olen huomannut onneksi muutoksen, Instagramiin on tullut myös toiminto, josta saa tykkääjämäärän piilotettua.

Jos ajattelen mediaa ammattilaisen näkökulmasta, on äärettömän tärkeää, että opin mahdollisimman paljon mediakasvatuksesta. Itse oppiessani pystyn jakamaan viisauttani ohjaamilleni asiakkaille.

Pekkalan ym. (2016, 22) mukaan monilukutaito on kokonaisuus, johon lukeutuu: tieto, taito, arvot, asenteet ja tahto. Kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen tavoite, johon medialukutaidolla pyritään. Mielestäni minulla on suhteellisen hyvä medialukutaito. Tiedän paljon, osaan paljon, olen miettinyt arvojani ja asenteeni mediassa on hyvä. Käytän mediaa koska haluan, ja saan siitä jotain hyvää päiviini varmasti osittain medialukutaidon ansiosta. Toivon, että pystyn välittämään edes pienen osan siitä osaamisesta eteenpäin.

LÄHTEET:

Tilastokeskus. 2019. Joukkoviestintätilastojen taulukkopalvelu. Joukkoviestintien kulutusosuudet 2010–2019. WWW-sivusto. Saatavissa: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/joukkoviestintatilasto/html/suom0005.htm [viitattu 13.6.2021]

Metsäheimo, H-R. 2013. Kohti terveempiä eläkepäiviä, ikääntyvän henkilön aivoterveys ja sen edistäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66000/Metsanheimo_Hanna-Reetta.pdf;jsessionid=72066F2B5BAB05ACE53393531F298197?sequence=1 [viitattu: 7.6.2021]

Pekkala, L., Salomaa, S., Spisak, S. 2016. Monimuotoinen mediakasvatus. Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.mediataitokoulu.fi/monimuotoinen_mediakasvatus.pdf [viitattu 17.6.2021]